Tämänkin tytön pääsiäisloma päättyi tähän tiistaiaamuun,kun ankea paluu kouluun alkoi. Ja jos joku ei tiedä,niin se tosiaankin on yhtä tuskaa herätä aamulla kukonlaulun aikaan, ja lähteä sitten raahautumaaan koulun suuntaan. Mutta toistaiseksi ollaan vielä hengissä selvitty, jopa tältäkin atk-tunnilta.Vaikka onhan tässä vielä tuntia jäljellä joku 20 minuuttia, tiedä sitten mitä kaikkea sen aikana ehtii tapahtua.

Aamulla taas muistui mieleen myös pääsiäisen huonot puolet. Vaikka pääsiäsienä on lupa syödä suklaata (erityisesti suklaamunia) hyvällä omalla tunnolla, siinä yleensä unohtuu se pikkuseikka ettei suklaa ole parasta herkku laihduttajille. Jännityksellä pääsi taas testaamaan mahtuukohan enää farkkuihin,vai pitääkö napata päälle ne löysimmät housut mitä kaapista löytyy. Omalta kohdalta kävi kuitenkin niin hyvin,että ne niin kovin rakkaat farkut mahtuivat vielä päälle. Toistaiseksi. Tekisi mieli luvata itselleni (ja nyt tässä julkisestikin) että alan liikkumaan enemmän ja syömään vähemmän. Epäilenpä kuitenkin pystyisinkö pitämään lupaustani,joten en vielä vanno mitään. Ehkä sitten uutena vuotena. Jos silloinkaan.